Hydroksiklorokiini - Lääke, josta tuli vaarallinen
Hydroksiklorokiini
Hydroksiklorokiini (tästä eteenpäin HCQ) ei ole uusi lääke. Aine on ollut käytössä jo yli kuusi vuosikymmentä ja myös WHO:n “Essential Medicines” -listalla. Yhdysvalloissa se oli eniten määrättyjen lääkkeiden listalla sijalla 128. Yhdysvaltain Tartuntatautien keskus (CDC), jopa suosittelee sen käyttöä matkustettaessa tietyille alueille. HCQ on kiniinin synteettinen muoto (puunkuoresta saatavaa kiniiniä on käytetty malarian hoidossa jo satoja vuosia). Klorokiinia (HCQ:n edeltäjä) alettiin käyttää 1930 – luvulla ja itse vähemmän toksinen HCQ tuli käyttöön vuosikymmen myöhemmin. Sitä käytetään yleisesti myös useitten reumasairauksien hoidossa, missä roolissa se lienee enemmän tuttu suomalaisille.
CDC kertoo:
“Kuka voi käyttää HCQ:ta?
HCQ:ta voidaan määrätä kaiken ikäisille, niin aikuisille kuin lapsillekin. Myös raskaana olevat ja imettävät äidit voivat käyttää sitä turvallisesti.
Kenen ei tulisi käyttää HCQ:ta?
Psoriasiksesta kärsivien ei tule käyttää lääkettä.
..
Kuinka kauan HCQ:ta on turvallista käyttää?
CDC ei rajoita HCQ:n käyttöaikaa malarian hoidossa. Jos lääkettä käytetään suurina annoksina useita vuosia, altistaa se joissain tapauksissa harvinaiselle silmäsairaudelle, retinopatialle. Ihmisten, jotka käyttävät lääkettä yli viisi vuotta, tulisi käydä säännöllisissä silmätutkimuksissa.”
https://www.cdc.gov/malaria/resources/pdf/fsp/drugs/Hydroxychloroquine.pdf
HCQ:n käyttösuositukset eri alueille (CDC)
https://www.cdc.gov/malaria/resources/pdf/Malaria_Treatment_Table_120419.pdf
Keskustelua ja tutkimuksia
On huomionarvoista, että HCQ:n edeltäjällä, klorokiinilla on tutkimuksissa jo aiemmin havaittu olevan potentiaalista vaikutusta SARS- tyyppisten virusten hoidossa (pandemian aiheuttajana nyt SARS-CoV-2), joten lääketyypin yhteys ja mahdollisuudet nykyisen pandemian hoidossa evät liene niin kaukaa haettuja, kuin monella taholla on pyritty esittämään. Mediassa HCQ on esitetty pääosin huonossa valossa – varmasti osaltaan sen takia, että myös Yhdysvaltain historiallisesti ”maalitettu” presidentti on puhunut sen puolesta. Media on useimmiten uutisoinut lääkkeestä negatiivisin esimerkein. Tapausesimerkkinä Helsingin Sanomien Artikkeli 22. toukokuuta.
Liikkeellä on kuitenkin ollut myös lääkkeen puolesta puhuvaa narratiivia. Esimerkkinä New Yorkilainen tohtori Zelenko (28.3.): Sikäläinen perhe-/ omalääkäri Zelenko hoiti 100% menestyksellä koronapotilaita pääasiallisesti omassa juutalaisyhteisössään New Yorkissa käyttäen HCQ:ta sisältävää ”lääke- koktailia”.
Lääkärit ovat muuallakin ottaneet kantaa HCQ- hoidon puolesta. Alla olevassa artikkelissa uutisoidaan, kuinka amerikkalainen lääkäreitten ja kirurgien yhdistys suositteli hoitomuodon laajempaa soveltamista: artikkeli 29.4.
Myös Yalen yliopiston epidemologi, tohtori Harvey Risch otti kantaa HCQ:n puolesta korostaen sitä, miten tärkeää lääkkeen tunnettuutta olisi lisätä ja samalla parantaa sen saatavuutta: Artikkeli 31.5.
Intiassa sikäläinen lääketieteellisen tutkimuksen neuvosto (ICMR) kirjoitti aiheesta WHO:lle. Artikkeli 29.5.
Yhdysvalloissa Etelä- Dakotan kuvernööri Kristi Noem puolestaan julisti osavaltion laajuisen testauksen, jotta HCQ:n tehokkuus koronan hoidossa saataisiin paremmin määriteltyä. Kyseinen osavaltio on ollut Yhdysvalloissa niiden harvojen joukossa, joka ei toteuttanut laajamittaista palvelujen ja pienyritysten sulkua. Artikkeli 13.4.
Suurelta yleisöltä on myös jäänyt uskoakseni kohtalaisesti pimentoon hiljattainen suurehko lääketieteellinen skandaali HCQ- lääkkeeseen liittyen. WHO oli jo aiemmin ilmoittanut tekevänsä laajaa tutkimusta lääkkeen hyödyllisyydestä pandemian hoidossa, kun tunnettu lääketieteellinen julkaisu Lancet, julkaisi tutkimuksen, jossa väitettiin HCQ:n olevan vaarallista ja jopa aiheuttaneen kuolemia. WHO hyllytti HCQ- kokeensa välittömästi kyseisen tutkimuksen perusteella Artikkeli 25.5.
Skandaaliksi asia paisui kuitenkin siinä vaiheessa, kun kyseisen tutkimuksen luotettavuudessa alkoi paljastua aukkoja ja julkaisijoihin liittyviä eturistiriitoja. Tilanne sai useat lääkärit ja muuta alan tahot liikkeelle.
Artikkeli 3. kesäkuuta The Guardianissa
Artikkeli samalta päivältä Iltalehdessä
Tutkimus vedettiin takaisin ja Lancet julkaisi korjauksen. WHO niin ikään päätyi jatkamaan HCQ- kokeitaan.
Tapaus johti myös ainakin yksittäisiin irtisanomisiin. Näin kävi esimerkiksi yhdelle pois vedetyssä tutkimuksessa tekijänä olleelle tutkijalle Utahin yliopistossa.
Vielä yksi olennainen seikka, joka liittyy kyseisestä lääkkeestä uutisointiin – ja yleensäkin tähän päivään - ja mikä on mielestäni hyvä huomata: Suuret mediat eivät ole aina kovin kärkkäästi oikaisemassa omaa uutisointiaan, jos oikaisu ei sovi ajettavaan narratiiviin. Käynnissä olevassa narratiivisodassa yleisön mielistä, käytetään keskeisinä aseina informaation poisjättämistä ja korjausten laiminlyöntiä tai piilottamista.
Näyttää, että HCQ:n tuomitsevat tutkimukset ovat saaneet enemmän palstatilaa. Tähän olen sen takia yrittänyt vastapainoksi kerätä näytteeksi muutakin. Maallikkona en ota näihin sen enempää kantaa, mutta esitän ne tässä lisänä. Suurin osa linkeistä on tullut vastaan keskusteluissa viime kuukausien aikana.
1) Esim. alla oleva tutkimus julkaistiin jo vuonna 2005.
https://stacks.cdc.gov/view/cdc/3620/Email
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1232869/
2) Ranskalainen tutkimussarja: https://www.mediterranee-infection.com/pre-prints-ihu/
3) ”Big data observational studies were associated with conflict of interest, lack of treatment dosage and duration, and absence of favorable outcome. Clinical studies were associated with favorable outcomes and details on therapy. Among clinical studies, three of four randomized controlled trials reported a significant favorable effect.” https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2052297520300615?via%3Dihub
4) New Yorkissa HCQ hoidon pioneerina näkyvyyttä saanut melko suljetun juutalaisyhteisön lääkärin, Dr. Zelenkon tuloksia: https://faculty.utrgv.edu/eleftherios.gkioulekas/zelenko/index.html
5) Intiasta: ”A sustained intake of anti-malarial drug hydroxychloroquine (HCQ) has shown positive results in reducing the risk of coronavirus in the healthcare workers, the ICMR study says. However, HCQ prophylaxis should be taken in tandem with wearing the personal protective equipment (PPE) to minimise risk exposure, it said.”https://www.indiatoday.in/india/story/4-hydroxychloroquine-hcq-doses-coronavirus-healthcare-workers-icmr-1684112-2020-06-01
6) ”These data demonstrate that addition of HCQ on top of the basic treatments is highly effective in reducing the fatality of critically ill patients of COVID-19 through attenuation of inflammatory cytokine storm. Therefore, HCQ should be prescribed as a part of treatment for critically ill COVID-19 patients, with possible outcome of saving lives. hydroxychloroquine, IL-6, mortalities, COVID-19. ” https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32418114/
7) Eräs kokoelma, jossa useita tutkimuksia aiheesta: https://docs.google.com/document/d/1545C_dJWMIAgqeLEsfo2U8Kq5WprDuARXrJl6N1aDjY/edit
H/T: Q
Hydroksiklorokiini maailmalla pandemian aikana
HCQ tunnetaan ensisijaisesti malarialääkkeenä ja tätä taustaa vasten seuraava seikka on mielenkiintoinen – ne maailman maat, joissa malaria on yleisintä (ja samalla oletetusti lääkitys) ovat kärsineet käytännössä vähiten pandemiasta (on silti hyvä huomata että, maantieteellisillä tekijöillä on varmasti merkitystä myös muista syistä.)
Ohessa hyvä kuva (– H/T: @JuliansRum in Twitter-)
Maailmalla HCQ ei ole jäänyt median ylläpitämien narratiivien pimentoon. Useat maat ovat käyttäneet ja tilanneet sitä suuria määriä jo pandemian varhaisista vaiheista lähtien. Esimerkkinä Baharain, joka ilmoitti hoitavansa virusta HCQ:lla maaliskuun lopussa.
Myös Intiassa lääke on ollut paljon esillä – maa on myös yksi merkittävimmistä HCQ:n tuottajista. Esimerkiksi Arabiemiraatit ja Venäjä ovat saaneet lääketäydennystä Intiasta.
Artikkeli 11. huhtikuuta: https://www.indiatoday.in/mail-today/story/india-malaria-drug-hydroxychloroquine-powers-global-coronavirus-war-1665736-2020-04-11
Artikkeli 17. huhtikuuta: https://economictimes.indiatimes.com/news/politics-and-nation/russia-expresses-gratitude-for-indias-decision-to-supply-hcq/articleshow/75209320.cms
Artikkeli 18. huhtikuuta: https://gulfnews.com/world/asia/india/coronavirus-uae-gets-55-million-hydroxychloroquine-pills-from-india-1.1587236597477
Artikkeli 23. huhtikuuta: https://indianexpress.com/article/cities/pune/maharashtra-expands-use-of-hydroxychloroquine-as-preventive-measure-6376275/
Näiden lisäksi Intia on myös toimittanut tai toimittamassa HCQ:ta Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Afrikassa esimerkiksi Uganda käyttää lääkettä viruksen hoidossa. Euraasian maista puolestaan esim. Turkki ilmoitti huhtikuussa varastoivansa lääkettä ja käyttävänsä sitä muitten hoitojen ohella. Etelä- Amerikassa lääkettä käyttää ainakin Costa Rica.
Euroopassakin lääkettä on käytetty, mutta negatiivinen uutisointi on hillinnyt lääkkeen suosiota ja useissa tapauksissa sitä on jouduttu käyttämään enemmän tai vähemmän matalalla profiililla. Seuraavassa artikkelissa uutisoidaan lääkkeen käytöstä Britanniassa: Artikkeli 12. huhtikuuta Ranskassa presidentti Macronia kohtaan kohdistui painetta lääkkeen suhteen kun muualta maailmasta oli saatu rohkaisevia tuloksia. Ranskalaiset ovat olleet myös lääkkeen tutkimisessa nykyisen pandemian kestäessä hyvin aktiivisia (ks. aiempi luku). Ranskan lisäksi myös ainakin pandemiasta lähes pahimmin kärsinyt Italia on ilmoittanut käyttäneensä lääkettä viruksen hoidossa. Myös presidentti Trumpin HCQ- lausuntoihin liitetty lääkäri Didier Raoult on niin ikään ranskalainen.
Yhdysvalloissa keskustelu lienee olleen kiivainta – samoin myös HCQ:n medianäkyvyys. Presidentti Trump nosti puheessaan lääkkeen esille jo maaliskuussa, mikä aiheutti suurta kohua. Silloinen uutisointi aiheesta pyrki lähinnä kyseenalaistamaan presidentin lausunnot. Jo maaliskuun lopulla elintarvike- ja lääkevirasto FDA kuitenkin vapautti lääkkeen ”off- label” käytön eli alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolelle jäävän käytön. Lääkkeeseen suhtauduttiin vaihtelevasti osavaltioittain, mutta pääsääntöisesti reaktio oli skeptinen tai negatiivinen. Paikoitellen kuvernöörit joutuivat kuitenkin muuttamaan suhtautumistaan julkisen huomion myötä, kuten Texasin esimerkki osoittaa. New Yorkissa lääkettä tarjottiin ensimmäisenä suurelle joukolle potilaita ja tarkoituksena oli samalla testata lääkkeen vaikutusta. Julkisuuteen päätyi myös joitain yksittäisiä pelastumistarinoita, joissa HCQ oli ratkaisevassa roolissa:
Artikkeli 22. maaliskuuta: https://www.forbes.com/sites/marybethpfeiffer/2020/03/22/one-patient-dodges-a-covid-bullet-is-she-a-harbinger-or-outlier/#3fee812e5b84
Vanhainkodeissa saatiin useissa tapauksissa ehkäistyä joukkokuolemia HCQ:n avulla. Esimerkki Texasista huhtikuun lopulta. Lisäksi veteraaniyhdistys, joka on Yhdysvalloissa suurin erillinen yksittäinen terveydenhuollon toimija, ilmoitti käyttäneensä lääkettä laajalti ja hankkivansa sitä lisää. Samoilla linjoilla oli myös liitovaltion vankilatoimi. Armeijan piirissä lääke lienee tuttu, jos sitä on jo yli 50 vuoden ajan käytetty normaalisti ulkomaan komennuksilla.
Useita lääkettä puolustavia mielipidekirjoituksia on myös julkaistu pandemian kuluessa – joitain jopa medioissa jotka ovat tyypillisesti Trump- kriittisiä. Lisäksi lääkettä puolustamaan ovat ajoittain nousseet myös jotkut lääketieteen ammattilaiset ja tahot sekä kansallisella tasolla, että yksilötasolla. Lääkäreiden ja kirurgien yhdistys AAPS haastoi jopa hiljattain FDA:n oikeuteen, jotta HCQ:n käyttöön kohdistetut aiheettomat rajoitukset poistettaisiin. Tilanne lääkkeen suhteen vaihtelee Yhdysvalloissa nopeasti ja itse asiassa lääkkeen käytölle myönnetyt poikkeusvaltuudet kumottiin FDA:n toimesta juuri hiljattain. Kumoaminen ei kuitenkaan tarkoita lääkkeen kieltämistä, vaan palauttaa sen aiempaan tavalliseen asemaansa ja vaikuttaa myös sen säännöstelymääräyksiin.
Ajatuksia maallikolta (*non medical advice ;) )
Näin itse verrattain varhaisessa vaiheessa, että lääke politisoitiin sekä media- että poliittisessa keskustelussa nopeasti. Viime vuodet ovat näyttäneet, mihin kaikkeen valtavirran narratiivin muodostajat ovat valmiita hyökätäkseen Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä vastaan, joten ei ollut vaikeaa aavistaa jatkoa. Maallikon logiikalla ajatellen: Eikö tunnettu vanha, paljon käytetty ja verrattain turvallinen yleislääke olisi varsinainen taivaanlahja, mikäli se toimisi virusta vastaan – sitä on satavilla ja helposti tuotettavissa, sekä haittavaikutukset tunnetaan. Niinpä…
Asiaan liittyy kuitenkin toinen paljon raadollisempi puoli. HCQ ei ole enää aikoihin ollut patentin piirissä, joten sen valmistaminen on helppoa ja samalla siitä mahdollisesti saatava kate ei ole paras mahdollinen. Toisessa ääripäässä taas on uusi, kokeellinen ja pikapikaa kehitettävä rokote, jota useat valtiot ovat nykypaniikissa valmiita rahoittamaan suoralta kädeltä ja johon ne ovat jyvittäneet budjeteistaan valtavia summia jo etukäteen (myös Suomi). Keskustelua mahdollisen rokotteen toimintavarmuudesta ei ole juuri näkynyt. Eräs suomalainen vanhempi alan ammattilainen totesikin eräässä artikkelissa, että takavuosien kuuluisimpiin SARS- viruksiin ei ole koskaan onnistuttu kehittämään rokotetta. Siksi kysymys *MIKSI* ansaitsisi enemmän palstatilaa, eikö…?
Uskon, että kyseiseen ongelmaan liittyy ainakin viruksen muuntautumiskyky. Johtuuko tästä, että jossain välillä on näkynyt keskustelua jopa kokeellisesta RNA- rokotteesta, joka vaikuttaisi virukseen potilaan oman DNA:n välityksellä…? Hyytävän kuuloinen skenaario, etenkin jos puhutaan ”kokeellisesta” rokotteesta… Mikäli sellainen tulee, kannattaa ainakin selvittää, ettei valmistajalle ole kaikessa hiljaisuudessa myönnetty vastuuvapauksia terveyshaittojen suhteen… Oli miten oli – itse näen, että keskustelussa erittäin merkittävänä vaikuttajana ovat valtavat makrotaloudelliset intressit ja ikävä kyllä - ihmisten hyvinvointi ei silloin useimmiten ole se ykkösjuttu. Siksi on myös mahdollista, että mikäli rokote- projektit kaatuvat, pyritään kalliimpia - vielä patentin suojaamia lääkkeitä ajamaan HCQ:n kustannuksella ikään kuin B- suunnitelmana. Tästä on ollut jo viitteitä.
Tämän kaiken yllä mainitun suhteen HCQ:n luulisi saavan enemmän positiivista huomiota. Lukiessani aiheesta olen ymmärtänyt, että lääke ei niinkään toimi ”virusta vastaan” per se, vaan enemmänkin luo solutasolla olosuhteet, jotka eivät ole virukselle suotuisat. Tämän vuoksi lääke toimii paremmin koktailina muitten aineiden - kuten sinkin kanssa – joka edistää sen vaikutusta juuri solutasolla. Samasta syystä sen on ymmärtääkseni havaittu toimivan paremmin erityisesti sairauden varhaisessa vaiheessa, enemmänkin torjuvana, kuin hoitavana elementtinä.
Tulevaisuus tulee toivoakseni näyttämään koko totuuden tästäkin tarinasta ja en ihmettelisi, vaikka media joutuisi aikamoiseen prässiin asian suhteen jonain päivänä. Panokset ovat valtavan suuret ja tiedon mahdollinen tahallinen peittely tai vääristäminen saavuttaa tässä tilanteessa aivan ilmirikolliset mittasuhteet.
*toim.huom.: Tarkoituksenani on päivittää tätä artikkelia sitä mukaa, kun käänteitä ilmenee.
*) Hyvä, tiivis ja kuvaava 3 minuutin kooste HCQ:n ristiriitaisesta käsittelystä mediassa:
THE DRUG THAT SHAN'T BE NAMED (13.3.2021)
*) Tiivis lyhyt artikkeli HCQ:n jo aiemmin löydetyistä hyödyistä suhteesa viruksiin sekä nykyisten auktoriteettien mahdollisista eturistiriidoista: Hydroxychloroquine HCQ Effectively To Stop Covid-19 (päivitetty 7.4.2021)
*) 16.1.2021: FIMEA:n mukaan ei ole estettä käyttää hydroksiklorokiinia tai ivermektiiniä koronan hoidossa (linkki)
*) 17.5.2021: Tohtori R. McCullough mm. HCQ:n kieltämisestä australiassa
*) Sivusto, joka kerää hydroksiklorokiini- tutkimuksia: https://c19hcq.com/
*) 9.6.2021: Uutinen uudesta lupaavasta tutkimuksesta, jonka mukaan HCQ auttaisi myös sairaalahoidossa olevia potilaita
*) 16.6.2021: Fox- kanavalta lähteneen uutisankkuri- whistleblowerin tarina painostuksesta ja sensuurista sekä narratiivin muokkauksesta yhtiön sisällä: Project Veritaksen sivut. Paljastukset koskevat myös HCQ:ta.
*) 16.6.2021: Ensimmäisten joukossa menestyksekkäästi HCQ:ta käyttäneen tohtori Vladimir Zelenkon haastattelu (suomenkielinen tekstitys)
*) 12.6.2021: Tri Peter McCulloughin suomennettu haastattelu koronasta ja rokotteista 12.6.2021 - artikkeliin
*) Wall Street Journalin artikkeli ivermektiinin (joka on hcq:n tavoin sinkki- ionofori) mustamaalaamisesta: Why Is the FDA Attacking a Safe, Effective Drug? - artikkeli (lisätty 29.7.2021)
*) Suomeksi tekstitetty paneelikeskustelu koronalääkityksestä ja apteekeista Yhdysvalloissa: White Coat Summit 2021 - video (lisätty 5.8.2021)
*) The association of treatment with hydroxychloroquine and hospital mortality in COVID-19 patients - julkaisu (lisätty 20.10.2021)
*) Hydroxychloroquine in the treatment of outpatients with mildly symptomatic COVID-19: a multi-center observational study - tutkimus (lisätty 20.10.2021)
*) Quercetin: An Over-the-Counter Hydroxychloroquine, or Something More? - artikkeli (lisätty 18.11.2021)
*) DR ZELENKO EXPOSES HOW DR RICK BRIGHT'S VERY BAD MOVE SABOTAGED EARLY COVID TREATMENT KILLING MASSES - video (lisätty 22.11.2021)
*) How EARLY USE of hydroxychloroquine was undermined, “sabotaged”, leading to the deaths of millions: Dr Zelenko - artikkeli (lisätty 23.11.2021)
*) There Are Now 365 Studies that Prove the Efficacy of Ivermectin and HCQ in Treating COVID-19 — Will Anyone Confront Fauci and The Medical Elites on Their Deception? - artikkeli (lisätty 26.11.2021)
*) Dr. Harvey Risch: Hydroxychloroquine, Ivermectin, and Other Therapeutics Highly Effective in Early COVID Treatment - video (lisätty 3.12.2021)
*) Dokumentti siitä, kuinka virkamiehet löysivät keinon rajoittaa HCQ:n käyttöönottoa vastoin hallinnon pyrkimyksiä - DR ZELENKO EXPOSES HOW DR RICK BRIGHT'S VERY BAD MOVE SABOTAGED EARLY COVID TREATMENT KILLING MASSES: - video (lisätty 5.12.2021)